Olipas eiliset kisat taas räpiköintiä. On todellakin syitä miksei me olla vielä kolmosissa. Kaikki virheet löytyivät täältä näppäimistön ja penkin välistä, joten itseeni saan taas mennä :) Ekalla radalla en uskaltanut lähteä yrittämään valsseja, kun ne aina jotenkin epäonnistuvat, aloitan siis valssin liian myöhään, mutta takaaleikkaukset olivat katastrofaalisia. Bessie kun ei tiennyt mihin mennään, kun oltiin liian lähellä estettä eli tuli kaksi kieltoa. Toiselle olin kyllä suunnitellut tekeväni niiston ja sitten ei olisi tarvinnut valssata/takaaleikata, mutta en saanut Bessietä pysähtymään ja pysymään kontaktilla niin kuin olin suunnitellut. Tarvii siis vahvistaa tuota kontaktille pysähtymistä ja siellä pysymistä edelleen.

Toisella radalla tein sitten heti alkuun valssin ja kolmannelle esteelle pistin Bessien takaakiertoon ja hyppy meni hienosti. Halusin antaa Bessielle tilaa löytää kepit itse, mutta mun olisi pitänyt kulmata se kuitenkin ja niinhän se meni toiseen keppiväliin. Kahdesti. Loppurata menikin sitten hienosti eli ei se nolla nytkään kaukana ollut, mutta silti taas oma häsääminen vei Bessieltä nollan. Välillä mietin, että Bessiellä pitäisi olla joku parempi ohjaaja. Se kun on loistava koira, joka lukee ohjausta upeasti ja sitten sitä on paiskattu tällaisella töpöttelijällä - vähemmästäkin turhautuu :) Harmi vaan, että Bessie ei suostu menemään kenenkään muun kanssa :D

Mitä tästä siis opimme? Valsseja on treenattava ja niitä on tehtävä kisoissakin. Keppikulmia hiottava. Liikkuminen radalla on oltava nopeampaa. Eli nokka ylös ja kohti uusia pettymyksiä :D

Avan massu kasvaa kuulemma kivasti ja mammarainen on nälkäinen koko ajan. Matokuuri on annettu ja minä aloitin valmistautumisen pentujen tuloon ostamalla Croftin Freedom -pentuaitauksen. Seuraavaksi ostoslistalla on synnytyksessä tarvittavaa tavaraa. Jännää, H-hetken on noin kaksi viikkoa!