Tänään koitti viimeinkin päivä, jolloin saimme hakea pienen miehen kotiin kasvamaan :) Meidän piti päästä jo eilen, mutta pojan paino oli hiukan laskenut, joten lääkärit määräsivät yhden ylimääräisen päivän, jotta saatiin paino nousuun kunnolla. Nyt pieni mies vetelee sikeitä pienen tankkauksen jälkeen ja Bono valvoo pikkuveljen unta pinnasängyn alla. Bono on sitä mieltä, että vauva on hänen pentunsa ja yrittää tökkiä ja nuolla päätä, kun vauva itkee. Tätä ei kyllä anneta tehdä. Bessie varmasti tekisi samoin, mutta Bessie ei saa tulla sohvalle, joten joutuu tyytymään katsomaan vauvaa lattianrajasta. Kovasti mielenkiintoinen vauva siis näiden kahden mielestä on, mutta eiköhän se siitä muutamassa päivässä laannu.

Nyt sitten loppui koirien evakkoretket. Marcon vanhemmat ovat olleet ihania ja ovat auttaneet koirien hoidossa paljon. Hienosti koirat ovat kyllä ymmärtäneet, että nyt ei hirvittävästi aktiviteettia ole tarjolla ja silti energia ei ole purkautunut ei-toivottuna käytöksenä juurikaan. Bessie unohti haukunestopannan voiman ja tänään panta löysi taas kaulaan mopojen vuoksi :) Huomenna päästään tekemään ensimmäinen lyhyt vaunulenkkikin, jos sää vain sallii...