Tänään lähti siis viimeinen pentu. Ja itkuhan siinä tuli. Erno on niin ihana poika, että kyllä sellaiselle olisi meilläkin ollut paikka, jos aika olisi vain ollut oikea. Hyvää matkaa, Erno, pitäkäähän yhteyttä! Marjalle ja Helkylle varoituksena, tämä oli vaikeampaa kuin kuvittelinkaan. Helpottuukohan se sitten, kun pentueita on useampia?! Se, mikä vetää hymyn huulille, on jo maailmalla olevien pentujen kuulumisten lukeminen. Kiitos siis Juha ja Sara, Niina ja Antti, Marjo sekä Minna kaikista niistä kuvista ja viesteistä!

Eilen uni maistui Bessielle ja Ernolle, Erno toimi hyvänä tyynynä.

Ernolla vauhtia pururadalla

Koko konkkaronkka eli Bessie, Bono ja Erno

Bessien jalka on jo hyvä, välillä ottaa muutaman kevyemmän askeleen, mutta yleensä eroa ei edes huomaa. Joten agileirillä nähdään! Itsekin alan nujertamaan flunssan, nyt ääni on jo suht normaali, joten eiköhän se tästä.