Uusi aika on taas koittanut, kun Ernoa lukuunottamatta pennut lähtivät omiin koteihinsa. Erno on päässyt mukaan meidän elämäämme täysin. Tuntuu tykkäävän saamastaan huomiosta. Jos en antaisikaan sitä lauantaina Eevalle ja muulle perheelle? Älkää pelästykö, kun tätä luette, tuo oli vitsi! Kai... :)

Erno on osoittautunut todella rohkeaksi ja ihanaksi pikku-parsoniksi. Haluaisi lenkeillä kulkea isojen kanssa pitkiäkin matkoja vapaana, mutta otan sen vähän väliä kainaloon, ettei väsähdä täysin. Eilen pururadalla tuli vastaan iso labradori ja Erno alkoi vinkumaan takkini sisällä ja ajattelin sen pelkäävän. Mitä vielä, halusi maahan ja sinne meni häntä vispaten seurustelemaan mukavan labbisherran kanssa. Ei pelottanut sitten yhtään! Öisin Erno nukkuu sänkyni vieressä ja herättää pari kertaa yössä pissalle tai kakalle. Se on siis suljettuna boksiinsa, jotta ei vahingossa ärsytä Bonoa. Meidän sänky kun on Bonon valtakuntaa ja sinne ei pienet noin vain tulekaan :) Viime yönä herätti yhdesti pissalle ja seitsemältä aamulenkillä teki kiltisti pissat ja kakat ulos. On siis sisäsiisti, jos sitä vain muistaa viedä ulos vähän väliä.

Erno on ihan kuin Bessie pienenä, pusuttelee paljon ja häntä heiluu koko ajan. Katsokaapa kuvaa, ovatko koirat sukua?!?
sukua.jpg

Tänään sitten Bessien kanssa alkaa agi-treenit tauon jälkeen! Bessien lainaohjaaja Henna tulee paikalle myös ja ottaa ohjat käsiinsä jossain vaiheessa treenejä. Perjantaina saatetaan Bessien kanssa mennä möllikisoihin, jos tämän päivän treenit menee ok ja jaksan möhömahani ja kurkkukipuni kanssa juosta. En tiedä onko tämä kurkkukipu flunssaa vai allergiaa (joita minulla ei testien mukaan ole), mutta raskauden vuoksi ei oikein mitään lääkkeitä voi ottaa, joten on vain kärsittävä. Ilmoitin Bessien Forssan näyttelyynkin kesäkuun puolessavälissä. Toivotaan, että nahkakoira kasvattaa karvansa siihen mennessä!

Muille pennuille kuuluu hyvää, kuten edellisen kirjoituksen kommenteista pystytte lukemaan. Olen saanut kaikista kuvia  ja pennut näyttävät todella onnellisilta. Tuli ihan tippa linssiin, kun niitä katseli. Hyvällä tavalla siis! Kiitos siis kuvista ja kuulumisista kaikille, täällä jo suunnittelen pentuetapaamista kesälle. Tai olenhan minä jo kaikkien kanssa sopinut treffeistä alustavasti kesän aikana, kun kierretään näyttelyissä ja agirodussa, mutta ainahan niitä olisi mukava nähdä enemmänkin :)