Eilen lähdimme puolen päivän tienoilla Pet-Vetiin, jossa sain heti käteeni silmätippapullon, jotta saataisiin silmät tutkittua. Kun olin saanut tipat laitettua silmiin, menimme hoitajan kanssa ottamaan verinäytteen. Verinäytteen otto oli Bessien mielestä hiukan ikävää, mutta näyte saatiin otettua ja siirryimme odottelemaan silmien tarkastusta. Pian Tuomas sitten kutsuikin meidät sisään ja silmät tarkastettiin, ei mitään huomautettavaa. Olipas kiva fiilis! Sitten kassalle, jossa laskun pienuus yllätti minut, "vain" 93 euroa. Proge-testi ei silmätarkastuksen yhteydessä maksanut kuin reilut 20 euroa.

Sain proge-testien tuloksen kolmelta, tulos oli 8,61, mikä tarkoitti sitä, että reissuun voisi lähteä tiistaina tai keskiviikkona. Soitin Helenalle ja ilmoitin, että me lähdetään tulemaan. Pistin Helsingin päässä moottoritielle saavuttuani navigaattorin päälle ja jostain syystä se ohjasi minut nousemaan Ikealle ja siinä kohtaa ohjelma kaatui ja ajoin huoltoaseman pihalle pistämään sen uudelleen päälle. Olin hiukan ihmeissäni, kun nyt GPS ohjasi minut takaisin Helsingintielle. Kiersimme sitten aikaimoisen lenkin Helsingin kautta ja juuri kun olin parin sadan metrin päässä Elmon luota, puhelin (joka toimi navigaattorina) ilmoitti, että akku on lähes tyhjä. Just my luck! Puhelin siis lataukseen  ja soittamaan Helenalle. Perille siis päästiin, mutta aikaa oli vierähtänyt 2,5 tuntia.

Siirryimme Bessien kanssa sisään. Bessie jostain syystä ei tuntunut olevan Elmolle suostuvainen ollenkaan. Elmo nousi selkään ja Bessie yritti äristä sille (pidin pannasta kiinni) ja kokemattomana ja innostuneena uroksena ei homma oikein onnistunut ja ensimmäinen yritys meni kirjaimellisesti reisille :D Annoimme Elmolle palautumisaikaa ja sitten Bessiellä alkoi olla ihan eri ääni kellossa. Se kiehnäsi ja kierteli Elmon ympärillä ja osoitti, että tänne vaan. Elmo hyppäsi kyllä selkään, mutta tuli saman tien alas. Bessie oli ilmeisesti hiukan säikäyttänyt sitä. Taijan kanssa oltiin tässä vaiheessa soiteltu jo aika monta puhelua ja mietitty jo varasuunnitelmaakin. Taija kehotti, että lähden Bessien kanssa käymään ulkona ja vihelletään peli hetkeksi poikki.

Menin Bessien kanssa pissalenkille ja kun tulimme sieltä sisään, me emme Helenan kanssa puhuneet mitään. Bessie näytti Elmolle, että valmiita ollaan. Otin Bessietä hiukan pannasta kiinni ja Elmo nousi selkään - ja homma onnistui! Tällä kerralla Bessie ei edes yrittänyt näyttää hampaita, seisoi vain hiljaa paikallaan ja vikisi. Pariskunta jäi nalkkiin ehkä n. 10 minuutiksi ja homma oli ohi. Olipas helpottunut olo, meillä kaikilla. Tämän jälkeen kirjoitimme Helenan kanssa sopimukset ja otin muutaman valokuvan. Tässä pariskunta hellän hetkensä jälkeen, Elmolla korvat ovat hiukan hassusti :)

Huomenna menemme varmistamaan tuloksen vielä, silloin homma sujuu toivottavasti hiukan helpommin :) Elmo oli vielä komeampi kuin muistin. Se on kooltaan juuri sopiva, kompakti ja sillä on jotain, mitä Bessie kaipaa lisää: kulmauksia ja hiukan enemmän luustoa. Sen luonne oli aivan mahtava, se otti meidät vastaan rauhallisesti ja heilutti häntää minulle koko ajan. Itsevarma parson, kuten parsonin kuuluukin.

Nyt sitten huominen astutus ja toivottavasti Bessien maha alkaa kasvamaan. Ultraan Bessien ystävänpäivän tienoilla, jos se näyttää osoittavan merkkejä raskaudesta :)