Olin eilen Bonon ja Bessien kanssa Vätin vinttikoiraradalla makkarajuoksuissa. Tai koirat juoksivat ihan vieheen perässä, minä makkaran ;) Paikalla oli mukavasti parsoneita, tutuista mukana menossa olivat Rasmus, Upi ja Tobias. Muutama muukin valkoinen salama oli paikalla, mutten tunnistanut koiria taikka omistajia.

Bessien pistin rohkeasti heti juoksemaan sähkövieheen perään, kun huuto oli niin kova aina kun viehe meni meidän paikan ohi. Bessie lähti kuin tykinkuula, mutta sitten suoran päässä huomasi, että nyt mami jäi jälkeen ja juoksu loppui siihen. Bonon pistin käsivieheen perään ja sen kanssa teimme kuten ensimmäisenä vuonna roturacessa eli Taina piti Bonoa kiinni ja minä menin maaliviivalle sitä kutsumaan. Bono oli jälleen kuin lokki ja kirkui hirvittävästi, kun lähdin juoksemaan sen luota pois. Bono tuli kyllä lujaa ja jahtasi ihan käsiviehettä, kun juoksi sen perässä vielä minusta ohikin. Selvää Roturace-aineistoa molemmat.

Bonohan juoksi silloin Roturacen ensimmäisenä vuonna ajan 7,03, joka oli kilpailun neljänneksi nopein aika. Wörkkijoukkue voitti koko kisan ajalla 13,67 ja tuolla ajalla kilpailu olisi voitettu kaikkina vuosina :) Eli vauhtia kyllä riittää, kunhan vain päästäisiin taas treenaamaan, harmittavasti kaikki juoksutreenit ovat osuneet agilitytreenien kanssa päällekkäin. Ehkä ensi keväänä sitten... Taina otti Bessiestä kuvia, mutta harmittavasti on näin syksyllä hiukan kameran asetukset minulla hukassa ja kuvista tuli rakeisia. Bonoa varten minulla oli kamera latingissa ja olin maaliviivalla, mutta jäin sitten katsomaan monttu auki Bonon juoksua ja kuvia en sitten ehtinyt ottamaan...