Käytiin nimittäin Bonon kanssa nolaamassa itsemme täysin. Sain jostain päähäni, että me mennään Saloon Tassujen agilitykisoihin! No minä hirveänä jännittäjänä unohdin sitten ihan täysin miten olin suunnitellut ohjaavani Bonoa. Tarkoitus oli mennä kolmannelle esteelle (putki) ennen kuin annan Bonolle lähtökäskyn, mutta enpä mennyt.. Hylättyhän sieltä tuli ja varmaan x 15 (esteitä 15). Muut möllisarjan osallistujat menivät tosi nätisti, noloa :) No ei vaineskaan. Tiesin, että olen jännittäjä, siksi päätinkin mennä kisoihin jo nyt, mutta seuraavat kisat tulevat kyllä sitten vasta vuoden 2008 puolella, jos silloinkaan. Positiivista oli, että Bono ei karannut minulta ja muutama este meni ihan mallikelpoisesti. Nyt Bono tuhisee kyljessä kiinni, mamman oma mussukka.

Bessien juoksut alkoivat 1.7. ja niiden vuoksi Bonon ja Bessien vapaana juoksemiset rajoittuivat hetkeksi. Marco sai onneksi aidan valmiiksi jo viikko sittten ja voi sitä riemua, kun koirat pääsivät juoksemaan ensimmäistä kertaa vapaana! Nyt niitä on vaikea saada pysymään sisällä :) Lähes 1000 neliötä tilaa ryntäillä ja vauhtia riittää! Tässä muutama kuva ensimmäisestä vapaasta ulkoilukerrasta. Eivätkö näytäkin tytöt tyytyväisiltä?

Olen näiden juoksujen aikana kirjoittanut hiukan huomiotani kalenteriini. Tarkoitushan on, että jos kaikki jatkuu tällaisena, Bessie astutetaan seuraavista juoksuista. Jos juoksuväli on sama kuin nyt, ajankohta on helmikuun loppupuolella. Mutta mitään varmaa tietoa ajankohdasta ei voi sanoa, seuraavat juoksut voivat tulla jo vaikka loppuvuodesta. Jos seuraavat juoksut alkavat vasta ensi vuoden puolella, Bessie tulee käymään silmätarkastuksessa toisen kerran ennen astutusta. Urosvalinta on vielä täysin avoin, mutta eiköhän se ennen vuoden loppua selkiinny :)

Uusi kotimme alkaa olla valmis, tupareita juhlimme lauantaina. Kodista tuli oikein mukavannäköinen, vastoinkäymisistä huolimatta. Piha on ihana, löysin yhtenä aamuna metsämansikoita etupihalta ja etupihan omenapuussa on PAAAALJON omenoita, niitä riittää jaettavaksi sukulaisillekin. Lenkkimaastot ovat mukavia, ainoa ikävä yllätys oli tänään hihnalenkillä: tiellä oli kuollut vauvakyy, nekin ovat sitten syntyneet. Oli kyllä ihan ihme paikassa, Bono käy siinä pusikossa aika usein pissalla ja siinä on myös talo ihan samassa kohtaa. Kunhan pysyvät pois meidän pihaltamme! Edellisten asukkaiden mukaan kyitä ei ole pihoilla koskaan näkynyt. Jos uskomuksessa siitä, että jos on muurahaisia, ei ole käärmeitä, on yhtään totuudensiementä, niitä ei voikaan olla. Muurahaisia on nimittäin ihan perhanasti meidän tontilla ja rajalla.

Viikon päästä olisikin parsoneiden erikoisnäyttely, onpas mukava päästä tapaamaan uusia ja vanhoja parsonihmisiä. Meidän olisi tarkoitus lähteä Bessien kanssa parsoneiden syysleirille, pitäisi saada vain aikaiseksi ilmoittautua. Ihan yleinen huomio: Blogissani kävi viikossa 150 lukijaa, aivan käsittämätön määrä! Kiva, kun jaksatte lukea ja joskus myös kommentoida.