Käytiin taas Bessien kanssa hakemassa EH. Ei sillä, että siinä mitään vikaa olisi ja kauniimmat koirat varmasti voittivat :-) Mutta itseäni turhauttaa käydä hakemassa punainen nauha ja maksaa siitä 30-40 euroa. Tulisi edes yksi vaaleanpunainen! No joo, ehkäpä maailmassa on suurempiakin murheita ja harrastushan tuo on, yksi muiden joukossa.

Arvostelu kuului lyhyesti ja ytimekkäästi: "Hyvät mittasuhteet ja liikkuu hyvin. Epätasapainoinen pää ja heikot lihakset". Nuo lihakset kyllä allekirjoitan, enkä ole yrityksistä huolimatta onnistunut saamaan Bessielle muskeleita. Proteiinia pitäisi lisätä ruokavalioon, mutta kun se lihoo aika helposti, tuntuu tehtävä mahdottomalta. Vapaana nuo saavat viilettää lähes joka päivä, mutta sitäkin voisin kyllä lisätä mahdollisuuksien mukaan. Pään epätasapainoa en kyllä allekirjoita, taisi tuomarilla olla silmälasit vinossa ;-)
 598008.jpg

Bessien pentueveli sai tänään ensimmäisen ERInsä ja suoraan SERTin. Olen niin onnellinen Rasmuksen omistajien Tainan ja Matin puolesta, hyvin menee, mutta menköön! Rasmus on siis samasta pentueesta, mutta Rasmuksen isä on Ranen poika Musti. Koirien oma Kauniit ja Rohkeat siis :)

Kotiintullessa lähdin Bonon kanssa sitten heittelemään keppiä Bessien jäädessä nukkumaan ja minä herkistelijä pidättelin kyyneleitä Bonoa katsoessa. Bono ei heiluta häntää yleensä kuin aamuisin ja kotiin tullessa. Mutta metsässä sen häntä on kuin propeli, joka viuhuu vain siitä ilosta, että minä nakkelen sille keppiä ja se saa jakamattoman huomion. Kyllä ihmisellä täytyy olla onni, että sille on annettu kaksi näin ihanaa ja rakasta koiraa. Bessie ja Bono ovat aivan omia persooniaan ja molempia täytyy rakastaa juuri sellaisena kuin ne ovat.