Omppupomput ovat tänään viikon vanhoja. Aamun punnituksella eli 6,5 päivän vanhana jokainen pennuista oli kaksinkertaistanut painonsa! Melkoista kermaa se Ava pennuilleen tuottaa näköjään :) Ava on todella laihassa kunnossa ja sillä on koko ajan nälkä. Olemme puolitoistakertaistaneet sen ruokamäärät ja edelleen se herättää minut yöllä neljän-viiden välillä kertoakseen, että sillä on nälkä. Olenkin pilkkonut aamupalan sitten kahteen osaan eli Ava saa tuolloin yöllä yhden broilerinsiiven ja sitten oikealla aamupalalla kaksi. Joka ikinen kerta kaikki kasvissoseetkin nuollaan viimeistä höyhtöä myöden eli sillä on oikeasti nälkä!

Pikkuomput kasvavat tosiaankin vauhdilla ja niitä on kyllä älyttömän hauska seurata. Pienen pienet haukotukset ovat suloistakin suloisempia. Kynsiäkin olen jo jokaiselta leikannut, jottei Avasta tunnu ikävältä pentujen tampatessa massua.

Ompuista voisi puhua vaikka loputtomiin, mutta onhan meillä nuo B&B:kin :) Bessie vietti viikonlopun agilityleirillä Marian kanssa. Heillä tuntui olleen hauskaa ja Bessie oli toiminut hienosti lainaohjaajalla. Yöt B vietti kotona, kun meiltä ei kuitenkaan ollut matkaa Tuorlaan kuin kymmenisen minuuttia. Oli outoa kuulla, kun Maria kehui Bessietä rauhalliseksi ja kehui, kun se ei vedä. Hetken kyllä epäilin, että on ollut jonkun toisen koiran kanssa liikkeellä ;) No ei vaineskaan, Bessie osaa kyllä käyttäytyä, kunhan vain itse osaa olla oikein siellä narun toisessa päässä. Kiitos vaan Marialle Bessien hyvästä hoidosta. Tänään kotiin tullessa Bessie söi iltapalan ja vetäytyi samantien nukkumaan!

Bono olikin sitten meidän muiden kanssa kotona ja tehtiin Bonon ja Lucaksen kanssa parikin vaunulenkkiä päivässä ja Bonostakin voisin sanoa, että olipas joku opettanut sen hienosti olemaan vetämättä :) Jotenkin nämä kaksi pölhökustaata yhdessä eivät aina ole se paras vaihtoehto. Niin ja Bono ei sitten räksytä kenellekään kun on yksin liikkeellä.

Avan kanssa meillä oli eilen epämukava yhteenotto naapurin kanssa. Olin viemässä Avaa kakalle ja naapuri tulee pihaan autolla ja avaa autonovet. Heidän saksanpaimenkoiransa hyökkää autosta ja lähtee rynnimään meitä kohti. Minä en todellakaan jäänyt katsomaan tuleeko pussaamaan vai puremaan ja puolustan Avaa ihan täysillä. Mies vaan löntystelee paikalle eikä tee elettäkään ottaakseen koiraa kiinni. Sanon sitten aika vihaisesti, että "ota nyt *piip* rakkisi kiinni". Vihdoin älyää toimia ja lähtee siitä kävelemään sitten pihalle ja alkaa huutelemaan perään "ei se olisi tehnyt mitään, sinä sen toiminnallasi aiheutit" Ai anteeksi, minunko tässä pitäisi pyytää anteeksi, että kuljen koira hihnassa tienreunaa ja sinun koirasi tulee meidän luokse vapaana ja minä puolustan sitä?!? Niin monta kertaa olen oikeassa hyökkäystilanteessa puolustanut noita koiriani, etten todellakaan jää katsomaan vapaan koiran kanssa mitä se toinen tekee.

KOIRA ON ELÄIN! Vaikka omistaja kuinka sanoisi, että tämä ei tee mitään, niin minunpa saattavat tehdäkin ja minä en ota mitään riskejä. Koirat voivat tutustua, mutta hallitusti ja hihnassa. Omistaja kävi kyllä pyytämässä käytöstään anteeksi, joka oli kivasti tehty, mutta minä en edelleenkään halua vapaana olevia koiria omien koirieni luokse. Kokoon tai rotuun katsomatta. Piste. Kiitos.