Lähdin sitten tänään ATT:lle agiepiksiin töihin ja otin Bonon mukaan kisaamaan minimölleissä. Bessie sai nyt jäädä kotiin, kun en jaksanut avoimia luokkia jäädä odottelemaan, kun minit olisivat olleet vuorossa maxien jälkeen ja maxeja on aika reippaasti aina.

Rata oli mukavan mutkainen ja päätin rataantutustumisessa, että en jää turhaan varmistelemaan Bonon kanssa jokaista estettä vaan etenen VAUHDILLA, jotta Bono ei turhaudu siihen, että olen aina myöhässä. Bono varasti hiukan lähdössä, mutta olin onneksi jo toisen esteen luona eli ei tullut vahinkoa. A:n kontaktille Bono ei pysähdy, joten jouduin A:n jälkeisen hypyn ottamaan ilman valssia, mutta hienosti Bono luki minua kun ei ollut estettä suoraan hypyn jälkeen.

Bono putkeen ja juoksin lujaa suoraan muurin taakse enkä jäänyt varmistamaan muurin viereen, että Bono tulee. Ja hienosti Bono hyppäsi muurin ja seuraavankin esteen ja taas putki. Hirveällä vauhdilla taas putken toiseen päähän, mutta tässä sitten ennakoin vähän liikaa ja Bono jäi selän taakse eli puomilta tuli kielto. Kun otettiin este uudestaan, Bono hyppäsi nousukontaktin yli, mutta loppukontakti otettiin ihan hienosti. Puomin jälkeen oli pussi ja tästä Bono palautui takaisin eli siitäkin kielto, mutta toisella yrittämällä suorittin pussin hienosti. Hyppy, käännös takaisin hyppy, hyppy ja taas putkeen. Tähän putkeen Bono meni sellaisella vauhdilla, että putki rytisi kuten maxi-koirilla :D Enää pari viimeistä hyppyä ja rata oli suoritettu.

15 virhepistettä, nopea aika ja mä olin NIIIN tyytyväinen. Sekä Bonoon että omaan vauhtiini. Bessien kanssa tulee varmisteltua vähän liikaa, siksi meidän vauhti ei ole päätä huimaavaa. Bonon kanssa se on mahdotonta, koska se rankaisee heti, jos en ole ajoissa ohjaamassa oikealle esteelle. Nyt ei sitä ongelmaa ollut tosiaankaan, olin jopa Bonon edellä! Sijoitus oli 4., neljä tulosta kylläkin, mutta ei haitannut yhtään :) Sain treenikaverilta Tiinalta tosi paljon kehuja, ei ollut uskonut, että me tehdään tuollainen suoritus. Bonon kanssa tullaan kyllä agiepiksiin taas seuraavalla kerralla. Virallisiin kisoihin ei lähdetä edes yrittämään, kun on niin paljon, mikä ei meillä onnistu hyvin. Mutta omaksi iloksi on kiva kisailla ja opinpahan uutta myös Bessien kanssa kisaamista ajatellen :)

Meillä kävi tänään myös vieraita! 17-viikkoinen parsonpentu Ruusu eli Tallitontun Oukkidoukki kävi leikkimässä Bessien kanssa puolen tunnin verran. Siinäpä on pentu, jolla on rohkeutta. Kun Bessie yritti isotella, pisti Ruusu vastaan kovastikin :D Ruusu asuu täällä meidän kylällä, mutta se miten törmättiin olikin sattuma. Oltiin maanantaina seurakunnan retkellä kotieläintilalla ja bussissa kehuin naapurille meidän agileiriä ja Ruusun omistaja kysyi kiinnostuneena, että minkärotuisten kanssa sitä harrastan ja loppu on historiaa :)

Sitten vielä päivänpiristys eli Lucas sai mummilta ja papalta uuden härvelin ja sen kanssa riittikin puuhaa pitkäksi aikaa eikä minun tarvinnut koko ajan olla valmiina ottamaan poikaa kiinni: meillä kun yritetään kävellä vähän turhankin innokkaasti ;)